Tänäkin kesänä meillä oli pieni lauma kevään pässikaritsoja kasvamassa. Pässit laidunsivat joutomaata ja vaikka ruokaa riitti niityllä paljon, niin sateinen kesä aiheutti herkästi laidunripulia. Siirrettiin pässipojat metsäisempään pusikkoon, jossa saivat järsiä lisäksi puiden kuoria ja muita kuitupitoisempaa evästä. Lisäksi tarjottiin enemmän kuivaa heinää lisäruokana.
Tämä on nyt vähän kakkapäivitys, mutta tätä kai se karjakon arki välillä on. Voi sitä iloa, kun laitumelta löytyy kuivia papanoita ja pässien masut on taas kunnossa. :) |
Lampaat on olleet kyllä yllättävän hyviä pusikon raivaajia. Metsikön reunalla kasvoi yli metrin korkeaa horsmaa, vatukkoa ja muuta risukkoa. Lampaat ovat lyhyessä ajassa rouskuttaneet kaiken, jopa metsästä on löytynyt syötävää. Naapurit antoivat tämän metsäkaistaleen käyttöömme ja nyt hyöty on molemminpuolinen, kun voidaan pitää eläimet oman pihan läheisyydessä, mutta niillä on maisemanhoidollinen tehtävä ja säästävät näin raivaussahan ja trimmerin bensaa.
Kaikki syöty siihen korkeuteen, nihin lammas yltää. |
Hyvä, että tuolta edes ihmistä näkyi, kun aitaa pystytettiin ja nyt pelkkä tanner jäljellä. Syksy alkaa värittää maisemaa ja lisäruokintaa joutuu jo järjestämään. |
Norjalaisen vuoristomaiseman inspiroimaa aidanpystytystä törmällä :D |
Sorkkapolku |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti