Oman maan tryffeleitä!

Kun oman pihan kasveja oppii tuntemaan, etsimään ja tunnistamaan, niin pienestäkin pihasta saa paljon iloa irti.

Olen onnekas, koska naapurustossa asuu todella monenlaista osaajaa. Tässä sunnuntaipäivän sankarit: Terhi ja lagotto Leo.

Leo on syntynyt Italiassa ja tietää miltä tuoksuu tryffelit. Terhi taas on innokas sienestäjä ja koirankouluttaja, joten hyvä tiimi kerrassaan. 

Sunnuntaina päätettiin tutkia, josko meidänkin pihalta löytyisi tryffeleitä ja vanhan tammen aurinkoinen edusta ei pettänyt: pieniä, tuoksuvia tryffeleitä saatiin monta! Voi, kuinka jännää tonkia maata koiran nenän johdolla ja vielä löytää pieniä nököjä, jotka tuoksullaan kertoi, että oikeilla jäljillä ollaan. Lajitunnistus on melko mahdotonta, koska kotimaisista tryffeleistä ei tietoa ole saatavilla, mutta jotain tryffeleitä ne ainakin oli marmorisen kuvioinnin ja parfyymisen tuoksun perusteella.

Tänään meillä siis syödään lajitunnistamattomia sieniä ja oman pihan leimaamattomia munia.
Living on the edge! :D